keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Väriaineet

1. Hiusten luonnollista väriainetta. 

2. Melaniinia syntyy hiusnystyn monihaaraisista melanosyyttisoluista, joista se kulkeutuu kuitusoluihin.

3. Melanosyyttien aktiivisuus vaihtelee iän mukaan. Usein, jos lapsella on valkoiset hiukset, ne tummuvat iän myötä, koska melaniinin tuotanto kasvaa. 

4. Autoimmuunisairaus, jossa melanosyyttisolut eivät tuota melaniinia, eli tuota väripigmenttiä. Tämä voi koskea ainoastaan osaa hiusnystyistä, eli vain tietyn alueen hiukset kasvavat harmaana.

5. Geeniperimässämme on tieto, joka jossain vaiheessa lopettaa melaniinin tuotannon.

6. Eumelaniinit eli rakeinen väriaine heijastaa punaista, keltaista ja sinistä väriä. Ruskea hiusten väri syntyy pienistä punaisista, keltaisista ja sinisistä eumelaniineista, ja ihminen näkee värin ruskeana, koska ei kykene erottmaan niin pieniä värihiukkasia toisistaan. Mitä vähemmän eumelaniiniä hiuksessa on, sitä vaaleampi se on.

Sekamelaniinit: ovat eumelaniinin ja feomelaniinin sekoitus. Näistä ei ole tutkimustietoa hiukseen vakikuttamisen suhteen, joten ajatellaan, että niitä ei tarvitse ottaa huomioon hiusta käsiteltäessä.

Feomelaniinit eli hajanaiset väriaineet heijastavat keltaista ja punaista valoa. Nämä eivät tuota itsessään väriä hiukseen, vaan ovat jakautuneet pitkin hiusta ja vaikuttavat siten eumelaniinien, eli ruskean sävyn näkyvyyteen.

7. Hennan väriainetta ei saa millään pois. Päälle voi vain värjätä tummempaa tai värikkäämpää. Metallit myös edistävät hapettumista, eli hiukseen voi tulla pahatkin happivuriot.

8a)



b) Suoravärien massa on yleensä valmiiksi värillistä, mutta sen koostumus vaihtelee sen mukaan, mistä sitä käyttää. Onko kyseessä shampoo, muotovaahto, hoitoaine jne.?

9. Shampoissa, hoitoaineissa,  muotoilutuotteissa, sävytteissä tai värivaahdoissa, kesto- ja kevvytväreissä, vaalennusaineissa.

10. Sähkökemiallisesti kiinnittyviä suoraväriainesosia on kahdenlaisia: negatiivisesti ja positiivisesti varautuneita. Negatiivisesti varautuneet ainesosat kiinnittyvät positiivisesti varautuneisiin kohtiin ja toisinpäin. Nämä väriaineet lähtevät pesussa pois, kun sähkövaraukset purkautuu.


11. Koska ne ovat värittömiä ennenkuin reagoivat hapen kanssa.

12. Kesto- ja kevytvärit, eli hapettumiseen perustuvat väriaineet.

13. Sen synteettinen hapettuva ainesosa on voimakkaasti allergisoiva ja mitä enemmän tuotetta käyttää, sitä todennäköisemmin altistuu ainesosalle.

14. Ilmassa olevat auringon energian vapauttamat vapaat happiatomit rikkovat hiuksen proteiinirakenteen rikkisidoksia. Esimerkiksi värjätessä hiuksiin laitetaan jotain ainetta, joka vapauttaa happea paljon nopeammin ja happivauriot ovat suurempia.

15. Persulfaatit vapauttavat moninkertaisesti enemmän kuin vetyperoksidi tai bromaatit, jotka ovat myös eniten käytettyjä hapen vapauttajia hiustuotteissa. Persulfaatteja käytetään vaalennusvalmisteissa, eli vaalennukset aiheuttavat eniten happivaurioita.

16. Jos suurin osa hiuksen rikkisidoksista katkeaa.

17. Hiuksen tunnistaa karheudesta ja kiillottomuudesta. Märkänä hius on purukumimainen ja venyy paljon, muttei palaudu alkuperäiseksi. Hiukset ovat myös sähköiset, takkuuntuvat, latvat haarautuneet ja vaikeat selvittää. Vaurioita voi olla vaikea tunnistaa, sillä useat hiustutotteet korjaavat hiusta pinnalta niin, että se voi näyttää ehjältä ja taittaa valon tasaisesti.

18. Happivaurioitunut hius täytyy arvioida kunnolla, jotta parturi-kampaaja voi päättää, käytetäänkö käsittelyssä ollenkaan hapetteita. Jos hius on kovin vauroitunut, se saattaa hajota kokonaan käsittelyn aikana ja katketa.

keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Värioppia sulle ja värioppia mulle..

..tai ei varmaan sulle sittenkään. Saatiin siis keskiviikon etätehtäväksi hieman opiskella värejä. Ja koska haluan pitää keskiviikon vapaana kouluhommista, teen sen nyt yöllä. Tehtävä vaikutta laajalta ja mielenkiintoiselta, eli lähdetäänpäs tsekkailemaan onko se sitä.

1. Määrittele mitä on valo.
Valo on sähkömagneettista säteilyä, joka kulkee aaltoliikkeinä ja jokaiselle värisävylle on       oma aallonpituus.

2. Määrittele spektri ja käsite ''väri''.
Spektri=kirjo. Tunnetuin on valon spektrin jakautuminen sateenkaaren eri väreihin. Väri 
on tuota aiemmin mainitsemaani sähkömagneettista säteilyä, eli valoa, joka tulee                   auringosta tai muusta valonlähteestä. Pisin aallonpituus on punaisella  ja lyhin violetilla.         Muut värit jäävät aaltoilemaan näiden kahden väliin. 

3a. Mitä tarkoitetaan väriaistilla?
Kun näköelimet kykenevät tulkitsemaan eri aallonpituudet eri väreinä, puhutaan väriaistista.   
  b. Mitä on värisokeus? Millaisia muotoja sillä voi olla?
Värisokeus on värinäön vajavuutta. Se tarkoittaa sitä, että jokin osa näköradalla, eli verkkokalvon sekä takaraivolohkon välillä, ei toimi tai puuttuu kokonaan. Värisokeuden luonne ja haitta-aste riippuu siitä, missä vajavuus on.

Trikromaattinen anomalia on lievä värisokeuden muoto, jossa joku väriaistin perustekijöistä on vajaatoimintainen.
Dikromaattisella väriaistilla tarkoitetaan, että henkilöltä puuttuu verkkokalvosta näkösoluista oranssi- (protanopia), violetti- (tritanopia), tai viherherkät (deuteranopia) tappisolut. Henkilön, jolla on protanopia tai deuteranopia, on vaikea erottaa punaoransseja ja vihertäviä värejä. Näitä kutsutaan yhdessä punavihersokeudeksi. Täydellistä värisokeutta kutsutaan monokromasiaksi eli akromatopsiaksi. 

4. Määrittele nämä käsitteet: 

  • pigmentti: hienojakoinen jauhe, joka on värisävyä. Ei liukene
  • väriaine: väriä muodostava aine, joka voi olla liukeneva tai pigmentti.
  • sävy: kirjo- ja purppuraväreille ominainen värin ominaisuus. Tulee esiin silmän saaman energiasäteilyn valta-aallonpituudesta.
  • vivahde: pieni poikkeama väristä tai värisävystä ilmoitettuun suuntaan. 

5. Esitä maalaamalla väritähti/-ympyrä, jossa on päävärit ja niiden vastavärit sekä välivärit



Päävärit: punainen (vastaväri vihreä), keltainen (vastaväri violetti) ja sininen (vastaväri oranssi)
Välivärit: oranssi, vihreä ja violetti


6. Määrittele seuraavat käsitteet hiusväreissä

  • kylmät värit: niitä ovat neutraalihalkaisijan puolittaman väriympyrän kylmään puoliskoon kuuluvat, erityisesti siniseen vivahtavat värit.
  • lämpimät värit: neutraalihalkaisijan puolittaman lämpimään puoliskoon kuuluvat, erityisesti oranssiin vivahtavat värit.
  • pastellivärit: valkopitoinen, mustuudesta täysin vapaa väri.
  • murretut värit: syntyy sekoittamalla puhtaaseen väriin vastaväriä tai mustaa väriä.



Kylmä ja lämmin ruskea.






Kylmä ja lämmin vaalea.























Murrettu vihreä ja violetti.



Pastelli. Jotta pastellin värinen lopputulos olisi mahdollisimman pastelli, täytyy pohjan olla lähes valkoinen.

7. Väritä elämänkaariviiva lapsuudesta tähän päivään ja pohdi mitkä värit ovat olleet eri ikäkausina lempivärejäsi. Mitkä ovat lempivärejäsi nyt? 



Tässä elämänkaari''viiva''.. Jokainen laatikko vastaa yhtä vuotta. Minulla ei siis oo oikeasti minkäänlaista käsitystä mikä on ollut lempivärini siihen asti kun täytin 10. :D Myöskään äitini mielestä ei minulla ollut mitään tiettyä väriä. Kaiken sävyisiä punaisia ulkovaatteita ja neuletakkeja kuulemma ainakin löytyi. 10-vuotiaana sain päättää itse, minkä väriset tapetit haluaisin huoneeseeni, joten siinä vaiheessa oli aivan pakko miettiä joku väri minkä sisällä passaa viettää aikaa enemmänkin. Päädyin violettiin.. Yläasteella rakastin kaikennäköisiä pastellivärejä, keltaista ja turkoosia eniten. Turkoosivaihe jatkui 9. luokalle asti, jonka jälkeen taivuin tummempaan siniseen. Pari vuotta sitten olin aivan hurahtanut burgundy-sävyisiin huiveihin, takkeihin ja huulipuniin. Kuitenkin nopeasti sen jälkeen vaihdoin iloisiin erisävyisiin harmaisiin ja mustaan. En usko että näistä on paluuta, tai jos on niin ei tee hyvää lompakolle alkaa vaihtamaan vaatekertoja. :D 

Värioppi-kirja sanoo harmaan ja mustan olevan masentavia värejä, mutta kirkkaiden värien rinnalla hyödyllisiä, sillä näin värit pääsevät loistamaan vieläkin värikkäämpinä. Molempia värejä siis käytetään lähinnä taustaväreinä. 

Julkaisu jäi nyt keskiviikolle, kun piirtäminen ei eilen kiinnostanut! Tässä nyt olisi kaikennäköistä väreistä ja sävyistä. Hauska tehtävä, oli mukava käyttää montaa tiedonlähdettä!


Lähteet:
Kuvat, Pinterest
Värioppi [Rihlama]
Väriä ja kiharaa [Kara-Oksaharju-Oksman]




tiistai 10. tammikuuta 2017

Kaveripäivä ja värjäystä

Ennen joululomaa (joka nyt on jo ohi, nyyh) pidettiin koululla kaveripäivät, jolloin jokainen sai tuoda oman asiakkaan koululle värjäyttämään ja leikkauttamaan hiukset. Minä sain värjätä ystäväni Eevin hiukset, ja seuraavaksi saattekin kuvia ja vaiheita värjäyksestä. Aikaa leikkuuseen ei ollut, mutta eiköhän sekin saada hoidettua lähiaikoina.



Noh, kappas kappas. En löytänyt lähtötilanteesta kuvaa, mutta tämä nyt varmaan paras mahdollinen. Eli Eevillä oli omaa tyvikasvua, joka oli päältä about seiskan tummuutta, ja tummeni aika vahvasti niskaan. Lisäksi edellinen noin viiden sentin tyvi oli värjätty kotiväreillä, joten siinä oli latvan kanssa selkeä väriero. Tarkoitus oli hävittää väriero ja saada tyvi piiloon, ja pienen keskustelun jälkeen päädyttiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen värjätä tyveä hieman tummemmalla, jotta saataisiin väriin syvyyttä. Tässä kuvassa levitystä onkin jo tapahtunut jonniin verran. Eli ensimmäisenä tyvi piiloon. Käytin Velvetyä kestovärinä.



Kun tyvi oli värjätty piiloon, lähdettiin maalailemaan yksittäisiä raitoja vaalennusaineella, jotta saataisiin kotivärjättyä keltaista pätkää häivyteltyä.


Raidat vedettiin tyvessä vaikuttavan värin päälle, jottei jäisi selkeää rajaa tyven ja latvan välille.


Tämä kuva oli vaan pakko laittaa tuon hanskan takia. :D sitä kun on niin kiire päästä tekemään, ettei kerkeä hanskoja vetää loppuun asti (enkä edes itse huomannut tätä..).

Kun raidat oli saatu levitettyä, joutui arvioijani Miian lähtemään. Siksi ei saatu kuvattua taittovaihetta, tai mitään muutakaan pesupaikalla. Värjäyksessä oli mukana Olaplex, joten pesupaikalla laitettiin Luximan kiiltosävyte, sekä Olaplexin no. 2, pestiin hiukset ja mentiin takaisin paikalle kuivailemaan.


Tässä olisi sitten lopputulosta. Eevi sanoi kyllä tykkäävänsä, mutta itseäni jäi harmittamaan se, että Luxima ei jaksanut taittaa tyvestä keltaisuutta (en tiedä kuinka hyvin kuvat sen antaa näkyä). Latvasta tuli kyllä todella hyvän värinen. Tyvi jäi odotettua vaaleammaksi, ja puhuttiinkin, että seuraavalla kerralla Eevi voisi haluta jotain radikaalimpaa kontrastia. ;) 


Työtä oli kuitenkin hauska tehdä, ja Eevi oli loistava asiakas! Näen Eeviä ensimmäistä kertaa värjäyksen jälkeen lauantaina, joten näen silloin, miten väri on lähtenyt häipymään. Sovittiin jo myös, että Eevi tulee koululle taas asiakkaaksi 9.2., kun pidämme uuden samanlaisen kaveripäivän. Jippii!