2. Melaniinia syntyy hiusnystyn monihaaraisista melanosyyttisoluista, joista se kulkeutuu kuitusoluihin.
3. Melanosyyttien aktiivisuus vaihtelee iän mukaan. Usein, jos lapsella on valkoiset hiukset, ne tummuvat iän myötä, koska melaniinin tuotanto kasvaa.
4. Autoimmuunisairaus, jossa melanosyyttisolut eivät tuota melaniinia, eli tuota väripigmenttiä. Tämä voi koskea ainoastaan osaa hiusnystyistä, eli vain tietyn alueen hiukset kasvavat harmaana.
5. Geeniperimässämme on tieto, joka jossain vaiheessa lopettaa melaniinin tuotannon.
6. Eumelaniinit eli rakeinen väriaine heijastaa punaista, keltaista ja sinistä väriä. Ruskea hiusten väri syntyy pienistä punaisista, keltaisista ja sinisistä eumelaniineista, ja ihminen näkee värin ruskeana, koska ei kykene erottmaan niin pieniä värihiukkasia toisistaan. Mitä vähemmän eumelaniiniä hiuksessa on, sitä vaaleampi se on.
Sekamelaniinit: ovat eumelaniinin ja feomelaniinin sekoitus. Näistä ei ole tutkimustietoa hiukseen vakikuttamisen suhteen, joten ajatellaan, että niitä ei tarvitse ottaa huomioon hiusta käsiteltäessä.
Feomelaniinit eli hajanaiset väriaineet heijastavat keltaista ja punaista valoa. Nämä eivät tuota itsessään väriä hiukseen, vaan ovat jakautuneet pitkin hiusta ja vaikuttavat siten eumelaniinien, eli ruskean sävyn näkyvyyteen.
7. Hennan väriainetta ei saa millään pois. Päälle voi vain värjätä tummempaa tai värikkäämpää. Metallit myös edistävät hapettumista, eli hiukseen voi tulla pahatkin happivuriot.
8a)
b) Suoravärien massa on yleensä valmiiksi värillistä, mutta sen koostumus vaihtelee sen mukaan, mistä sitä käyttää. Onko kyseessä shampoo, muotovaahto, hoitoaine jne.?
9. Shampoissa, hoitoaineissa, muotoilutuotteissa, sävytteissä tai värivaahdoissa, kesto- ja kevvytväreissä, vaalennusaineissa.
10. Sähkökemiallisesti kiinnittyviä suoraväriainesosia on kahdenlaisia: negatiivisesti ja positiivisesti varautuneita. Negatiivisesti varautuneet ainesosat kiinnittyvät positiivisesti varautuneisiin kohtiin ja toisinpäin. Nämä väriaineet lähtevät pesussa pois, kun sähkövaraukset purkautuu.
11. Koska ne ovat värittömiä ennenkuin reagoivat hapen kanssa.
12. Kesto- ja kevytvärit, eli hapettumiseen perustuvat väriaineet.
13. Sen synteettinen hapettuva ainesosa on voimakkaasti allergisoiva ja mitä enemmän tuotetta käyttää, sitä todennäköisemmin altistuu ainesosalle.
14. Ilmassa olevat auringon energian vapauttamat vapaat happiatomit rikkovat hiuksen proteiinirakenteen rikkisidoksia. Esimerkiksi värjätessä hiuksiin laitetaan jotain ainetta, joka vapauttaa happea paljon nopeammin ja happivauriot ovat suurempia.
15. Persulfaatit vapauttavat moninkertaisesti enemmän kuin vetyperoksidi tai bromaatit, jotka ovat myös eniten käytettyjä hapen vapauttajia hiustuotteissa. Persulfaatteja käytetään vaalennusvalmisteissa, eli vaalennukset aiheuttavat eniten happivaurioita.
16. Jos suurin osa hiuksen rikkisidoksista katkeaa.
17. Hiuksen tunnistaa karheudesta ja kiillottomuudesta. Märkänä hius on purukumimainen ja venyy paljon, muttei palaudu alkuperäiseksi. Hiukset ovat myös sähköiset, takkuuntuvat, latvat haarautuneet ja vaikeat selvittää. Vaurioita voi olla vaikea tunnistaa, sillä useat hiustutotteet korjaavat hiusta pinnalta niin, että se voi näyttää ehjältä ja taittaa valon tasaisesti.
18. Happivaurioitunut hius täytyy arvioida kunnolla, jotta parturi-kampaaja voi päättää, käytetäänkö käsittelyssä ollenkaan hapetteita. Jos hius on kovin vauroitunut, se saattaa hajota kokonaan käsittelyn aikana ja katketa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti